Maastohiihto, murtomaahiihto tai ihan vain hiihto, on suomalaisille varsin tuttu laji. Hiihtoa voi kuvailla suksien ja sauvojen avustuksella tapahtuvaksi liikkumiseksi. Maastohiihdossa asian ydin on nimenomaan liikkua itse, omaa voimaa tai maastojen muotoja hyödyksi käyttäen – ei hiihtohissin nostamana ja painovoiman vauhdittamana.
Maastohiihdon historia ulottuu kauas
Nykypäivän maastohiihto on hyvin lähellä alkuperäistä, perinteistä hiihtoa, josta nykyiset useat hiihtolajit ovat muodostuneet. Hiihto on jo muinainen liikkumistapa, jonka tarkkaa alkuperää ei tiedetä. Ilmeisestikin puusuksien päällä on ollut helppo liikkua lumen päällä talvipakkasilla. Puusuksista kehittyivät sittemmin nykyaikaiset sukset. Sauvat puolestaan auttoivat pysymään pystyssä ja työntämään vauhtia suksiin. Hiihto on varmasti ollut alusta asti tapa liikkua lumikeleillä paikasta toiseen nopeammin kuin kävellen. Hiihtäen on saatettu myös kuljettaa tavaraa. Kilpailuhenkiset ihmiset luonnollisesti keksivät hyvin nopeasti, että hiihtäen voi kilpailla siinä missä jalankin. Ensimmäisiä virallisia hiihtokilpailuja pidettiin esimerkiksi Norjassa, jossa armeija järjesti alokkailleen hiihtokilpailuja jo 1800-luvulla.
Maastohiihtokilpailut vauhdittavat talviurheilua
Maastohiihdossa voi tänä päivänä kilpailla todella laajalla skaalalla lajin eri muodoissa. Kilpailuja on niin lyhyille nopeusmatkoille kuin pitkille kestävyysmatkoille eli hiihtomaratoneille. Kilpailuissa saatetaan kilpailla yksin, kaksin tai kokonaisena joukkueena, joko yhdessä kulkien tai vuoroa välillä viestimäisesti vaihtaen. Hiihtokilpailuista on myös oma paraversionsa niille, joilla on esimerkiksi vamman takia epäedullinen asema tavanomaisissa kilpailusarjoissa.
Yksi vanhimmista vielä tänäkin päivänä järjestettävistä maastohiihtokilpailuista on perinteinen hiihdon maailmanmestaruuskilpailu, eli virallisesti pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailu. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1925, jolloin kilpailuun saivat osallistua vain miehet. Naiset pääsivät mukaan kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1954. Nykyisin kilpailut pidetään vain joka toinen vuosi.
Maastohiihtovariaatioista apua turismille ja iloa koiraihmisille
Perinteisen yksin tai porukassa tapahtuvan harrastusmielisen maastohiihdon rinnalle on kehitetty joitakin variaatioita hiihtämisen kätevyyden hyödyntämiseksi. Esimerkiksi Suomessa, jossa luminen talvi on iso osa maan kulttuuria, voidaan järjestää turistikierroksia hiihtäen. Tällaiset kierrokset voivat kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin. Turistit pääsevät näkemään esimerkiksi Suomen Lapin luontoa ja yöpymään vaikkapa kotaolosuhteissa nähtävyyskierroksien välillä.
Suomalaisille on tuttu näky niin sanottu latuhiihto, jossa maastohiihtäjille on tehty maastoon valmiit ladut niin perinteiselle kuin luisteluhiihdollekin. Joskus hiihtoon voidaan yhdistää myös koirat. Jos hiihtäjä sitoo koiran tai useamman vyötärölleen vetoavuksi liikkumiselleen, saadaan heti vauhtia lisää ja toisaalta vetotyöstä pitävät koirat, kuten siperianhuskyt, nauttivat suuresti päästessään kiskomaan isäntäänsä tai emäntäänsä läpi hankien.
Sopivat ja laadukkaat hiihtovarusteet lisäävät harrastuksen mukavuutta
Hiihdon perusvälineina toimivat tietenkin sukset, monot ja sauvat. Se, millaiset sukset tai sauvat ovat käyttäjälleen sopivimmat, riippuu hänen koostaan ja hiihtolajin tyylistä. Myös maastolla on merkitystä: valmiit ladut vaativat erilaiset varusteet kuin villissä luonnossa hiihtäminen. Lasketteluhiihdossa käytettävät sukset ovat selvästi lyhyemmät ja leveämmät, kun taas laduilla käytetään pitkiä ja kapeita suksia. Perinteiset sukset saisivat olla pituudeltaan noin 115 % käyttäjän pituudesta. Monojen tulee olla sekä käyttäjän jalkoihin että suksiin sopivat. Sauvat puolestaan tulisi katsoa sopivan mittaisiksi niin, että tasaisella maalla sauvan yläosa asettuu jotakuinkin hiihtäjän kainalon korkeudelle.
Näiden itsestäänselvien hiihtovarusteiden rinnalla tärkeää on muistaa pukeutua riittävästi. Siellä missä on lunta, jonka päällä hiihtää, ei varmasti ole turhan lämmintä muutenkaan. Kerrospukeutuminen on avainasia, ja pipot ja kaulahuivit sekä sopivat hanskat ovat tärkeä osa herkkien alueiden suojaamista. Aikuiset osaavat pukeutua paremmin omatoimisesti, mutta lapsille on vanhemman osattava katsoa vaatetus kuntoon ennen hiihtoreissua. Lapsille sopivia ulkoiluvaatteita löytyy esimerkiksi https://kidsbrandstore.fi/ -sivustolta.