Mitä maastohiihto tarkoittaa?
Useimpien tuntema murtomaahiihto, eli maastohiihto tarkoittaa mäkisessä maastossa, järven jäällä tai tasamaalla tapahtuvaa hiihtoa. Maastohiihdossa liikutaan valmiilla laduilla, mutta myös jopa umpihangella hiihto on mahdollista hiihtäjän niin halutessa.
Hiihtotavat
Hiihtotapoja on kaksi, eli perinteinen ja luistelu. Hiihto tunnetaan tehokkaana liikuntamuotona, joka tehostaa erityisesti hapenottokykyä, vahvistaa sydämen suorituskykyä ja monia lihasryhmiä, kuten hartioita, jalkoja ja selkää. Tärkeää on myös luonnossa liikkuminen ja hiihdosta saatavat elämykset.
Maastohiihtoa voi harrastaa muun liikunnan ohella tai lajissa voi kilpailla Suomen- tai maailmanmestaruustasolla. Suomen hiihtoliiton tehtävänä on tarjota hiihdosta kiinnostuneille henkilöille valmennusta ja mahdollisuus harrastamiseen. Hiihtoliitto on myös vuosikausia halunnut vastata lajin
hyvin monipuolisesta] toiminnasta ja siihen liittyen liitto tarjoaa monia mahdollisuuksia hiihtoon hurahtaneille lapsille ja nuorille aikuisille. Maastohiihtoa voi harrastaa muun liikunnan ohella tai lajissa voi kilpailla Suomen- tai maailmanmestaruustasolla.
Käytännössä hyvin suunniteltu hiihtotapa auttaa menestymään ja tarkoin valittu
Freedomrahoitus.fi -laina auttaa saamaan taloudellista apua silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Vaikkapa siis silloin, jos uuden harrastuksensa rahoittamiseen tarvitsee apua.
Vapaa hiihtotapa
- Vapaan hiihtotavan kilpailu tarkoittaa, että urheilija voi itse valita haluamansa hiihtotyylin, jolloin valtaosa suomalaisista käyttää luistelutyyliä.
- Luistelutyyli tarkoittaa hiihtotapaa, jossa suksien liike on kuin luistelua. Luistelutyyli on erittäin suosittua ja huomattavasti nopeampaa kuin perinteinen hiihtotapaa.
Vapaa hiihtotyyli tarjoaa urheilijalle erilaisia mahdollisuuksia tyylin suhteen – esimerkiksi seuraavat tunnetut hiihtotyylit.
- Kuokka eli perusluistelu tarkoittaa raskaalla kelillä ja ylämäessä käytettävää hiihtotapaa,
jossa työntöpuolen suksen liuku ja sauvojen työntö käynnistyvät aina samanaikaisesti. Yhtä tasatyöntöä kohti pitää tulla aina kaksi potkua, jolloin tyyli tunnetaan nimellä kaksipotkuinen luistelu.
- Yksipotkuisessa luistelussa, eli Thomas Wassbergin mukaan nimetyssä Wassberg-tyylissä tehdään tasatyöntö jokaiselle potkulle. Wassberg-tyyli vaatii käyttäjältään hyvää tasapainon ylläpitoa.
- Torgny Mogren -hiihtotyyli tarkoittaa tasamaalla ja loivissa alamäissä käytettävää kaksipotkuista tyyliä, jossa tasatyöntöjä seuraavat luistelupotkut molemmilla jaloilla.
Vuoroluistelu, eli ankkatyyli, tarkoittaa ylämäkitekniikkaa, jossa on normaalin kaltainen haarakäynti suksia liu’utettaessa. Vuoroluistelu tarkoittaa palautumista, jolloin elimistöä ei tarvitse kuormittaa liian paljon.
Perinteinen hiihtotapa
Perinteinen hiihtotapa on ollut useimmiten käytössä monilla Suomen maastohiihtäjillä. Perinteisellä tyylillä hiihdettäessä hiihtäjät etenevät sukset suoraan eteenpäin valmista latu-uraa käyttäen. Ylämäissä hiihtäjät käyttävät usein niin sanottua haarakäyntiä.
Perinteisen hiihtotekniikat
- Vuorohiihto on kuin kävelyä, jossa vastakkaiset käsi ja jalka ovat samanaikaisesti liikkeessä edessä ja takana. Vuorohiihdossa potkaistaan vuoron perään suksen avulla vauhtia. Sopiva pitovoide lumen kanssa yhdistettynä tuo hiihtoon sopivaa kitkaa.
- Tasatyöntö on erittäin suosittua. Tässä tyylissä sukset etenevät latu-uralla miltei vierekkäin erityisiä liikkeitä tekemättä. Tasatyöntöön vaaditaan, että latu-uralla luisto on hyvää ja maasto tasaista.
- Yksipotkuinen tasatyöntö vaatii, että jokaisen tasatyönnön jälkeen suksen pohjan pitoa hyödyksi käyttäen hiihtäjä lisää vuoron perään vauhtia kumpaakin jalkaa käyttäen.
- Haarakäyntiä suoritetaan jyrkissä ylämäissä, joissa suksen pito tai hiihtäjän kunto ei riitä etenemiseen latu-uralla. Haarakäynnillä kävely tai juoksu tapahtuu sukset V-asennossa.
Menestyneitä ja kuuluisia suomalaisia maastohiihtäjiä ovat muun muassa: Matti Heikkinen, Iivo Niskanen, Juha Mieto, Sami Jauhojärvi, Eero Mäntyranta ja Harri Kirvesniemi ja naisista Hilkka Riihivuori, Helena Takalo, Siiri Rantanen, Marja-Liisa Kirvesniemi ja Krista Pärmäkoski. Maailman useimmalta kolkalta löytyy huikeita maastohiihtäjiä, ja hiihdon suosio lajina säilynee vielä tuleville sukupolvillekin. Suomessa on aina ollut sekä harraste että kilpahiihtäjiä.